Kaikki, joille olen esitellyt blogiani haastamalla viettämään kasvisruokapäivää kertovat, että heillä jo syödään kasviksia kerran viikossa. Hyvä asia, että syödään. Blogillani haluan kuitenkin sanoa, että jos teillä vaikka syödään kaksikin kertaa viikossa kasvisruokaa, syökää vielä kolmaskin kerta. Jokainen voi tehdä vähän, ja voi tehdä vielä vähän enemmän. Jos kasviksien lisääminen ei tunnu enää sopivalta, voi kiinnittää huomiota vaikkapa ruokahävikkiin.

Eilisen lihamurekkeen jämien syöminen seuraavan päivän lounaalla on ehdottomasti ekologisempaa kuin uuden kasvisaterian valmistaminen. Hävikin vähentäminen on jo itsessään tehokas tapa vähentää ruuasta syntyvää hiilijalanjälkeä. Jos ruoka heitetään kotona roskiin, kaikki sen tuotannosta syntyneet ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Suomessa ruokaa heitetään vuosittain roskiin kotitalouksissa 120–160 miljoonaa kiloa! Kaupan hävikki on noin puolet pienempi kuin kotitalouksien. Kaupan hävikkiä on onneksi jo alettu ottamaan käyttöön. Työttömien yhdistykset ja muut järjestöt saavat sopimuksen tehneiltä kaupoilta poistotavaraa ruokaloihin ja eteenpäin jaettavaksi.

Ruoka on tarkoitettu ensisijaisesti syötäväksi. Vasta sen jälkeen, kun se ei enää kelpaa edes eläimille, sen hyödyntäminen energiana tulee kyseeseen. Siksi käyttökelpoisen ruuan käyttöä bioenergiana tulisi harkita. Kaatopaikalle biojäte ei missään tapauksessa ainakaan kuulu metaanipäästöjä lisäämään.

Ruokahävikin radikaalit vastustajat, dyykkaajat, hakevat käyttökelpoista ruokaa suoraan kaupan roska-astioista. Puoli seitsemän esitteli 13.3. dyykkaajien maailmaa. Päiväyksen ylittäneitä ruokatarvikkeita heitetään edelleen käyttökelpoisena sellaiset määrät roskiin, että dyykkaajilla on vara kuin valintamyymälässä valita täydennykset jääkaappinsa sisältöön. Facebookin dyykkausyhteisössä kohteita ja vinkkejä jaetaan auliisti.

Dyykata voi vähemmänkin radikaalisti ihan omasta jääkaapista. Jämäruokapäivien pitäminen hellii paitsi ilmastoa, myös tarkan kotikokin lompakkoa. Kauppalistan laatimisen sijaan voi katsella, mitä sinne jääkaapin uumeniin on kadonnut, onko se vielä syötävää ja mitä sen kanssa voisi valmistaa. Jämäruokareseptit ovat tietenkin kiinni siitä, mitä kaappiin on unohtunut ja mitä edellisinä päivinä kodissa on syöty. Päiväyksen tuijottamisen sijaan silmämääräinen tarkastelu, haistaminen ja maistaminen ovat riittävän luotettavia tapoja todentaa ruoka-aineen syötävyys. Saa syödä -sivulta löytyy reseptihaku, joka etsii syötetyistä ruoka-aineista reseptejä, jos oma mielikuvitus ei tänään riitä.