Olin aikoinaan muutaman vuoden vegaani. Vaikeinta oli elää ilman juustoa. Mikään muu, kuten vuosituhannen vaihteen olemattomat vaihtoehtoiset tuotevalikoimat, ei ollut niin hankalaa, kuin olla ilman pitsan juustoa. Mikään nykyisinkään olemassaoleva juustomainen valmiste ei korvaa aidon sulatetun juuston suun täyttävää, venyvän paksua suutuntumaa. Nykyisin juustokorvikkeiden valikoimaakin on. Vegaaniversio sinihomejuustosta oli aika jännä. Suositelen, suosittelen lopettamaan tuotannon.

Nyt kun alle 10 kuukautinen ruokailee perheessämme, on tullut muullekin perheelle tehtyä vähemmän maitotaloustuotteista ruokaa. Kahviinkin tulee laitettua i kaffea eli kauramaitoa. Ruokakermojen tilalle laitetaan kookosmaitoa, jos sitä ylipäätään tarvitsee laittaa. Kastikkeet tulee tehtyä enemmän tomaattipohjaan. Perheessä tulee tehtyä myös kaurakermapohjaisia ruokia, koska laajennettu perhe välttää maitotuotteiden fosfaattikuormaa.

Lihan lisäksi maidontuotanto on ruokateollisuuden kuormittavin tuote. Meillä kokeiltiin kotitarvemaitoilua tämän innoittamana. Eläinsuojelullisesti ei ole tietenkään eroa sillä, elääkö eläin maitonsa vai lihansa vuoksi elämänsä vankeudessa. Maitoa tuottaakseen lehmän täytyy säännöllisesti poikia saavuttaakseen ihmisen asettaman tuotantotavoitteen. Ympäristön kannalta märehtijät lasketaan metaanintuottajiksi, ihmisille soveltuva ruoka syötetään ensin eläimelle ja niin edelleen, lue lisää eläinperäisen ruuan tuotannosta blogin vasemman reunan linkeistä. Hyvää Suomessa on se, että monen tavallisen maitotilan lehmät elävät yleensä ulkona kesälaitumilla, ihan oikeasti, ei vain maitomainoksissa. Luomun pihatoissa ulkoilumahdollisuuksia saattaa olla jopa vähemmän kuin tavallisessa tuotantomuodossa kesäisin. Luomutilatkin ovat kooltaan isoja, tiloja on määrältään vähemmän ja ne ovat tehokkaita. Emäntä tuskin tuntee jokaista rouvaansa nimeltä, kuten pienellä tilalla, luomu tai ei.

Aikanaan julkisuuteen noussut rypsiporsas-markkinointi herätti ajatuksen siitä, että sillä, mitä eläin syö, todella olisi vaikutusta lopputuotteeseen. Tällä perusteella luomuliha ja maito olisivat turvallisempia ja terveellisempiä kuin pahimmassa tapauksessa glyfosaatilla tuleennutettuja viljoja nauttinut peruskarja.

kasvis.jpgKuva ajalta ennen kuin korvikkeet valtasivat lihahyllystä siivun, ja elettiin vielä nyhtökauran revitään käsistä -aikakautta (huomaa tyhjä paikka hyllyssä).

Elämme jälleen korvikkeiden aikaa. Yltäkylläisyys on mahdollistanut lihan korvaamisen kasvisvaihtoehdoilla. On trendikästä syödä kasvisperäistä roskaruokaa ja eineksiä. Järjestetään kasvisroskaruuan festivaaleja. Kaupoissa on omat hyllyt kasviskorvikkeille. On wieninleikettä, nyhtökauraa, härkistä, vihistä eli kasvislihistä, pyörykkää ja pihviä jos jonkinmoista. Hienoa että vaihtoehtoja on nykyään muitakin kuin soijaa, soijaa ja soijaa. Einesmaailma on alkanut kiinnostaa tee kaikki itse -kasvissyöjääkin. Ihan kiva, että myös lihansyöjän makuhermoille sopivia kasvisvaihtoehtoja on olemassa. Kasviskorvikkeet taitavatkin olla suunnattu kasvissyöjiä enemmän sekasyöjille. Kannattaa tutustua. Omasta mielestäni itse maitojuoman korvikkeet ovat kaikesta teollisesta valmistustavastaan huolimatta paremman makuisia kuin perusmaito. Useinhan maku ratkaisee, ja näin meillä myös juustoissa.

kuva0299.jpgOma lehmä oli ennen todennäköisin kotieläin maaseudulla. Yksi tai useampi maatiaisrotuista lehmärouvaa tuotti taloon maidot viiliin, piimään ja kenties juustoonkin. Kokoon ja kulutukseen nähden tuottoisampi lypsyeläin on vuohi. Silloin, kun meillä sai maitoa, valikoimaan kuuluivat munajuusto, tuorejuusto, feta ja halloumi. Jos mozzarella onnistuisi, olisi pitsajuuston kaipuukin täytetty. Edamiin ei taivu.

 

IMGP6176.jpgKananmunalla ja piimällä juoksetettu, uunissa paistettava juusto oli meillä vuohenmaidon kultakauden toistuva herkku.

 

DSC04111.jpgVuohenmaidosta saa myös voita. Kerman erottelu on oma osuutensa, ja maitoakin saisi olla suuret määrät, jos haluaisi olla voin suhteen omavarainen.